Lukenut ja oppinut mies – lääkäri, kasvitieteen- sekä kielentutkija – oli myös ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja ja toimittaja. Useita suomalaisia sanakirjojakin syntyi ja lääkärinä hän julkaisi kansaa valitsevaa terveys tietoa.Lönnrot syntyi 1802 Sammatissa. Hänen vanhin veljensä laittoi hänet kouluun huomattuaan Eliaksen kirjallisen kiinnostuksen.Köyhä opiskelija tienasi rahaa ompelemalla vaatteita ja sekä kierrellen esiintyvänä teininä laulellen. Vaikka Lönnrot menestyi lääketieteellisissä opinnoissa, kipinä runouteen ja lauluun oli syttynyt. Lisätuloja Lönnrot hankki toimimalla kotiopettajana.Kun opiskeluihin syntyi tauko, lähti Lönnrot ensimmäiselle runonkeräysmatkalleen kohteena Häme, Savo, Pohjois-Karjala ja Valamo. Matkan aikana hän kirjasi ylös suomalaisia lauluja ja loitsuja, joita kansa harrasti. Reissulla keräänty yhteensä 6 000 säettä jotka Lönnrot kokosi neljään Kantele-vihkoon. Ne julkaistiin omakustanteina vuosina 1829–1831.Opinnot jatkuivat, ja niitä täydensi harras kiinnostus kansanrunouteen. Suomen kielen käytön edistämisestä oli hyötyä Lönnrotille myös lääkärinä. Matkoillaan hän tapasi paljon sairaita ja taidoillaan hän edisti terveystoimintaa monilla Suomen syrjäisillä seuduilla. Hän ymmärsi tautien ennaltaehkäisemisen tärkeyden, korosti raittiutta, puhtautta ja kannatti rokotuksia. Matkoillaan hän varoitti kansaa taikauskosta selittäen että taudeilla on luonnolliset syyt. Hänellä oli taito valmistaa kasveista lääkkeitä itse, ja usein antoi näitä ilmaiseksi potilailleen. Hänen kirjansa Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri, julkaistiin 1839.Runojen keräysmatkat jatkuivat aina kun tilaisuus koitti ja niistä tuloksena olivat Kanteletar 1840, sekä toinen täydennetty painos Kalevalasta 1849. Näitä kokoelmia käytetään yhä kouluopetuksessa.Muinaiset Lönnrotin keräämät runot eivät muodostaneet aikajärjestystä, eivätkä ne soveltuneet yhteen ilman Lönnrotin omaa luovaa kykyä. Hän yhdisteli aineksia ja sepitteli itse säkeistöjä lauluihin, joita oli saanut eri runolaulajilta. Näin syntyi kokonaan uusia runoja eri aiheista, jotka vaativat materiaalin piirteiden muokkaamista. Lönnrot uskoi kansanrunouden olevan todistetta varsinaisista historiallisista tapahtumista. Kalevalan ensimmäinen painos kuvaa kahden kansan tapahtumia, jotka käytiin Kalevalan ja Pohjolan välisissä oloissa. Kirjan julkaisu innosti ja edisti kansallisen aatteen kasvua.Lönnrot oli siis myös itse runoilija ja käänsi yksittäisiä runoja. Jotkut runot syntyivät virsien pohjalta. Hänen runojaan ovat esimerkiksi Neijon laulu.Lönnrot avioitui 47–vuotiaana. Heillä oli viisi lasta, joista neljä kuoli tartuntoihin ja vain Ida-tytär saavutti aikuisiän. Lönnrotin vaimonsa kuoli tuberkuloosiin ja Lönnrot jäi hoitamaan pientä perhettään yksin.Elias Lönnrot palasi lopulta takaisin kotiseudulleen ja eli siellä 81-vuotiaaksi asti. Hänen elämäntyönsä on ollut ehtymätön inspiraation lähde suomalaiselle kirjallisuudelle.