Elias Lönnrot

Lukenut ja oppinut mies – lääkäri, kasvitieteen- sekä kielentutkija – oli myös ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja ja toimittaja. Useita suomalaisia sanakirjojakin syntyi ja lääkärinä hän julkaisi kansaa valitsevaa terveys tietoa.

Lönnrot syntyi 1802 Sammatissa. Hänen vanhin veljensä laittoi hänet kouluun huomattuaan Eliaksen kirjallisen kiinnostuksen.

Köyhä opiskelija tienasi rahaa ompelemalla vaatteita ja sekä kierrellen esiintyvänä teininä laulellen. Vaikka Lönnrot menestyi lääketieteellisissä opinnoissa, kipinä runouteen ja lauluun oli syttynyt. Lisätuloja Lönnrot hankki toimimalla kotiopettajana.

Kun opiskeluihin syntyi tauko, lähti Lönnrot ensimmäiselle runonkeräysmatkalleen kohteena Häme, Savo, Pohjois-Karjala ja Valamo. Matkan aikana hän kirjasi ylös suomalaisia lauluja ja loitsuja, joita kansa harrasti. Reissulla keräänty yhteensä 6 000 säettä jotka Lönnrot kokosi neljään Kantele-vihkoon. Ne julkaistiin omakustanteina vuosina 1829–1831.

Opinnot jatkuivat, ja niitä täydensi harras kiinnostus kansanrunouteen. Suomen kielen käytön edistämisestä oli hyötyä Lönnrotille myös lääkärinä. Matkoillaan hän tapasi paljon sairaita ja taidoillaan hän edisti terveystoimintaa monilla Suomen syrjäisillä seuduilla. Hän ymmärsi tautien ennaltaehkäisemisen tärkeyden, korosti raittiutta, puhtautta ja kannatti rokotuksia. Matkoillaan hän varoitti kansaa taikauskosta selittäen että taudeilla on luonnolliset syyt. Hänellä oli taito valmistaa kasveista lääkkeitä itse, ja usein antoi näitä ilmaiseksi potilailleen. Hänen kirjansa Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri, julkaistiin 1839.

Runojen keräysmatkat jatkuivat aina kun tilaisuus koitti ja niistä tuloksena olivat Kanteletar 1840, sekä toinen täydennetty painos Kalevalasta 1849. Näitä kokoelmia käytetään yhä kouluopetuksessa.

Muinaiset Lönnrotin keräämät runot eivät muodostaneet aikajärjestystä, eivätkä ne soveltuneet yhteen ilman Lönnrotin omaa luovaa kykyä. Hän yhdisteli aineksia ja sepitteli itse säkeistöjä lauluihin, joita oli saanut eri runolaulajilta. Näin syntyi kokonaan uusia runoja eri aiheista, jotka vaativat materiaalin piirteiden muokkaamista. Lönnrot uskoi kansanrunouden olevan todistetta varsinaisista historiallisista tapahtumista. Kalevalan ensimmäinen painos kuvaa kahden kansan tapahtumia, jotka käytiin Kalevalan ja Pohjolan välisissä oloissa. Kirjan julkaisu innosti ja edisti kansallisen aatteen kasvua.

Lönnrot oli siis myös itse runoilija ja käänsi yksittäisiä runoja. Jotkut runot syntyivät virsien pohjalta. Hänen runojaan ovat esimerkiksi Neijon laulu.

Lönnrot avioitui 47–vuotiaana. Heillä oli viisi lasta, joista neljä kuoli tartuntoihin ja vain Ida-tytär saavutti aikuisiän. Lönnrotin vaimonsa kuoli tuberkuloosiin ja Lönnrot jäi hoitamaan pientä perhettään yksin.

Elias Lönnrot palasi lopulta takaisin kotiseudulleen ja eli siellä 81-vuotiaaksi asti. Hänen elämäntyönsä on ollut ehtymätön inspiraation lähde suomalaiselle kirjallisuudelle.

Aki Pyysing

Laskentaekonomista ammattilaiseksi pokerin pelaajaksi. Suhde on käsitettävissä, kun muistaa, miten paljon taitoa ja harkintaa pokerin pelaaminen vaatii. Aki Pyysing on tämä suomalainen menestyvä pokerin pelaaja, joka yhdessä Marko Erolan kanssa laatinut suomen parhaan oppaan pokerin peluusta. Pyysingillä on pitkä kokemus pokerin pelaamisesta ja hän on voittanut huomattavia palkintoja, kuten myös pelivoittoja taidoillaan.

Aivan yksinkertaisesti kirja on nimeltään “Pokerin käsikirja”. Se selittää pelin perusteet, treenaa ja innostaa kiinnostuneita aloittelijoita kehittämään taitojaan ammattipelaajien tasolle. Se on kirjoitettu johdonmukaisesti ja on tyyliltään selvä. Pokerin peluun tekniikkaa käsittelevä opus on varsin perinpohjainen ja monitahoinen, jossa käsitellään tekniikan ohella myös tärkeää rahan hallintaa ja pelaajien psykologiaa. Tästähän tulee esiin kaikille tuttu käsite “pokeri naama”. Kurkkaamalla kirjan sisällysluetteloon näet miten valtavasti tietoa kirjassa on.

Kirjasta löytyy harjoituksia, joita kannattaa käyttää oppimiseen. Kun tuntumaa alkaa tulla, voit harjoittaa taitojasi esimerkiksi Casinoeuron live kasinossa ennen varsinaisensa kasinossa pelaamista. Casinoeuron pelivalikoima on laaja: sieltä löytyy monta eri korttipeliä, ja paljon muuta jännitystä tarjoavaa peliä.

Pokerin pelaajat saavat siis monenlaista hyötyä ja tukea Pyysingin kirjasta. Onhan kysymys rahasta ja vaikka silloin tällöin pelin häviäminen on kokemusta sekin, niin peliä pelataan voittojen toivossa. Kirjasta löytyy monenlaisia taktiikka vihjeitä. Joskus syntyy pelitilanteita, joissa kukaan ei voi pelaajaa opastaa, ja senkin kirja rehellisesti myöntää.

Jos toivot voittavasi pokerilla miljoonia, niin tässä on kirja, joka on ainoa suomalainen pokerinpeluu opas, joka kannattaa pitää käden ulottuvilla. Kirjassa on tietoa verkkopeleistä, mainintoja parhaimmista sivustoista ja varoituksia pelaamisen vaaroista, joilla voi olla pitkään kestävät vaikutukset varallisuuttasi ajatellen. On hyvä ymmärtää panostamisen tärkeys ja miten pelata paras käsi. Onnea pelissä saattaa olla mukana, mutta pelkän tuurin varaan ei kannata voittoaan jättää.

Kirjaa on hauskasti kevennetty Pyysingin omakohtaisista tarinoilla tapahtumista, jotka ovat usein hauskasti kerrottu.

Käännettyä kirjallisuutta pokerin peluusta on pian saatavilla yllin kyllin, mutta tämä opas on oman Suomi-pojan käsialaa ja koskettaa pelin hermoon Suomalaisen pokerinaaman tyyliin.

Aleksis Kivi

Aleksis Kiven lyhyt mutta tuottava elämä loi hänelle suurkirjailija maineen vuosia kuolemansa jälkeen. Jos olet käynyt koulusi Suomessa, olet taatusti tutustunut Seitsemään veljekseen ja Nummisuutarin Eskoon.

Kiven syntymäpäivä, 10.10.1846 muistetaan ja juhlistetaan yhä Suomen kirjallisuuden päivänä vetäisemällä liput salkoo!

Kuten tyypillistä noihin aikoihin niillä, joilla varoja riitti, Kivi lähetettiin kouluun 12 vuotiaana ja hän muutti pois kotoaan, kärsi nälkää ja köyhyyttä opintojensa ajan, jotka siten viivästyivät kovin.

27 vuotiaana hän omistautui kirjoittamaan suomeksi tavallisista suomalaisista, huumoria ja tragediaa säästämättä. Kirjallisuuden kriitikko August Ahlqvist yhdessä Fennomaanien kanssa ei pitänyt Kiven näytelmien rahvaasta menosta. Ne olivat kaukana sivistyneistä ja romantoidusta oloista, joita suomalaisuudessa haluttiin korostaa. Kivi katkeroitui arvostelusta, vaikka sai osakseen paljon kannatusta muilta tahoilta. Charlotta Lönnqvist rahoitti häntä ja Kaarlo Bergbom, suomalaisen teatterin perustaja, oli Kiven innokas tukija.

Suosittuja Kiven näytelmiä ovat esimerkiksi Alma sekä Karkurit, joka käännettiin ruotsiksi taiteilijan eläessä. Kihlaus on hauska komedia. Kullervo, erittäin merkittävä Kiven näytelmä, palkittiin 1860 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimesta 150 hopearuplalla parhaana suomenkielisenä näytelmänä. Kansan palkinto Kivelle tuli myös komediasta Nummisuutarit.

Kaiken kaikkiaan Kivi kirjoitti 12 näytelmää.

Tuotannosta löytyy myös runokokoelmia, kuten Kanervala, jonka ilmestyi tekijän omalla kustannuksella. Kiven kertomuksia ovat Eriika sekä Koti ja kahleet. Aleksis Kivi oli ensimmäinen ammattilais kirjailija, joka julkaisi työnsä suomeksi.

Kiven kerrotaan rakastuneen nuorena, mutta köyhänä kirjailijana hänellä ei ollut taloudellista asemaa, jota tytön perhe odotti.

Kiven lyhyttä ja vaikeaa elämää kuvaa Eino Leinon hänelle 1901omistama runo, jossa todetaan: ”Tuult’ oli koko elämä, nähnyt ei kesää, ei kevättä, eli vain syksystä jouluun”

Runsas alkoholin käyttö ja melankolisuus tuhosivat Kiven mielenterveyden. Häntä hoidettiin Lapinlahden mielisairaalassa. Mahdollinen Lymen tauti heikensi häntä ruumiillisesti. Aleksis Kivi kuoli 31. joulukuuta 1872, köyhänä, vain 38 vuoden ikäisenä.

Kiven merkittävä tuotanto elää ja kukoistaa yhä näyttämöillä ja kirjallisuudessa. Ehkäpä hän sen uran uurtajana aavisti, sillä hänen kerrotaan sanoneen kuolinvuoteeltaan: ”Minä elän”.